Kulujen rakenne, vertailu ja 2026 säännöt
Interchange-palkkio ja korttiyhtiöiden maksut: EU:n 0,2 %:n ja 0,3 %:n katot kauppiaalle
Mitä interchange eli siirtohinta on, mitkä kortit kuuluvat EU:n 0,2 %:n ja 0,3 %:n kattojen piiriin ja miksi yritys- ja ulkomaiset kortit maksavat enemmän.
Interchange-palkkio eli siirtohinta on se osa korttimaksun kulusta, jonka kauppiaan maksunvälittäjä maksaa kortin myöntäneelle pankille jokaisesta maksusta. EU:n korttimaksuasetuksen (EU) 2015/751 mukaan kuluttajien debit-korttien siirtohinta saa olla enintään 0,2 % ja luottokorttien enintään 0,3 % tapahtuman arvosta. Katot eivät kuitenkaan koske yrityskortteja eivätkä ETA-alueen ulkopuolella myönnettyjä kortteja, ja kauppiaan kokonaishintaan tulevat lisäksi korttiyhtiön maksut ja maksunvälittäjän marginaali. Tämä opas kertoo, mitä kukin osa tarkoittaa ja miten luet niitä laskulta.
Siirtohinta, korttiyhtiön maksut ja marginaali
Kauppiaalta veloitettava palvelumaksu (merchant service charge) on kolmen osan summa:
| Osa | Kenelle | Kuka päättää | Voiko kauppias neuvotella |
|---|---|---|---|
| Interchange eli siirtohinta | Kortin myöntäjä | Korttijärjestelmä, EU-katto kuluttajakorteille | Ei |
| Korttiyhtiön maksut (scheme fees) | Korttijärjestelmä, esim. Visa tai Mastercard | Korttijärjestelmä | Ei suoraan |
| Maksunvälittäjän marginaali | Acquirer tai maksupalveluntarjoaja | Välittäjä | Kyllä |
Korttiyhtiön maksut ovat monimuotoisia: niitä peritään esimerkiksi tapahtumasta, valtuutuksesta, rajat ylittävistä maksuista ja tietyistä palveluista. Niiden rakenne muuttuu ajoittain korttijärjestelmän päätöksellä, eikä niistä ole EU-kattoa. Siksi interchange++-hinnoittelussa ne näkyvät usein omana rivinään, joka vaihtelee kuukaudesta toiseen.
EU:n siirtohintakatot ja keitä ne koskevat
Korttimaksuasetuksen II luku rajoittaa kuluttajakorttien siirtohintoja:
- 3 artikla, kuluttajien debit-kortit: siirtohinta enintään 0,2 % tapahtuman arvosta. Jäsenvaltio voi kotimaisille debit-maksuille asettaa alemman katon tai sallia kiinteän enintään 0,05 euron siirtohinnan tietyin edellytyksin.
- 4 artikla, kuluttajien luottokortit: siirtohinta enintään 0,3 % tapahtuman arvosta; jäsenvaltio voi asettaa kotimaisille luottokorttimaksuille alemman katon.
- 5 artikla, kiertämisen kielto: korvaukset, joilla on siirtohintaa vastaava tarkoitus tai vaikutus, lasketaan osaksi siirtohintaa.
Katot koskevat maksuja, joissa sekä kortin myöntäjä että kauppiaan maksunvälittäjä ovat ETA-alueella. Ne eivät koske yrityskortteja (commercial cards), joita käytetään yrityksen tai julkisyhteisön menoihin, eivätkä ETA-alueen ulkopuolella myönnettyjä kortteja. Näistä siirtohinta voi olla moninkertainen.
Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2019 Visan ja Mastercardin sitoumukset alentaa ETA-alueen ulkopuolella myönnettyjen kuluttajakorttien siirtohintoja ETA-alueella tehdyissä maksuissa; sitoumusten tasot ja voimassaolo kannattaa tarkistaa komission kilpailuasioiden sivuilta, koska ne olivat määräaikaisia.
Havainnollinen laskelma: sama 100 euron ostos eri korteilla
Esimerkki näyttää, miten interchange++-hinnoittelussa sama ostos maksaa eri verran. Korttiyhtiön maksut ja marginaali ovat havainnollisia, interchange kuluttajakorteilla EU-katon tasolla.
| Kortti | Interchange | Korttiyhtiön maksut | Marginaali | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| Kuluttajan debit, ETA | 0,20 € (0,2 %) | 0,10 € | 0,25 € | 0,55 € |
| Kuluttajan luotto, ETA | 0,30 € (0,3 %) | 0,10 € | 0,25 € | 0,65 € |
| Yrityskortti, ETA | esim. 1,50 € | 0,15 € | 0,25 € | 1,90 € |
| Kuluttajakortti, ETA:n ulkopuolelta | esim. 1,00 € | 0,40 € | 0,25 € | 1,65 € |
Jos kuukausimyynti on 30 000 € ja siitä 80 % on ETA-kuluttajakortteja, 10 % yrityskortteja ja 10 % ulkomaisia kortteja, painotettu kulu on 0,8 × 0,60 % (debitin ja luoton keskiarvo) + 0,1 × 1,90 % + 0,1 × 1,65 % = 0,48 + 0,19 + 0,165 = 0,835 %, eli noin 250 € kuukaudessa ennen kiinteitä maksuja. Kiinteällä prosentilla 1,2 % sama myynti maksaisi 360 €, mutta silloin välittäjä kantaa korttijakauman riskin. Mallien eroista kerrotaan oppaassa hinnoittelumallit.
Mitä asetus velvoittaa välittäjää kertomaan
Korttimaksuasetus antaa kauppiaalle oikeuksia, joita kannattaa käyttää tarjousten vertailussa:
- Yhdistelykielto (9 artikla): välittäjän on tarjottava ja veloitettava palvelumaksut eriteltyinä kunkin korttityypin ja -tuotemerkin osalta, joissa siirtohinnat eroavat, ellei kauppias pyydä kirjallisesti niputettua hintaa. Sopimukseen on sisällytettävä tiedot palvelumaksuista, siirtohinnoista ja järjestelyyn liittyvistä maksuista korttityypeittäin.
- Tiedot tapahtumista (12 artikla): jokaisesta korttimaksusta on annettava viite, määrä ja veloitetut maksut, joissa palvelumaksu ja siirtohinta ilmoitetaan erikseen. Sopimuksessa voidaan sopia, että tiedot annetaan koosteena vähintään kerran kuukaudessa.
- Korttityyppien hyväksyminen (10 artikla): kauppias voi jättää hyväksymättä esimerkiksi yrityskortit, mutta silloin siitä on kerrottava asiakkaille selkeästi sisäänkäynnillä ja kassalla sekä verkkokaupassa.
- Ohjaaminen (11 artikla): kauppias saa ohjata asiakasta käyttämään edullisempaa maksuvälinettä, kunhan se ei peri kiellettyä lisämaksua.
Lisämaksun säännöistä kerrotaan oppaassa korttimaksulisä ja surcharging.
Miten luet laskua tai raporttia
- Etsi raportista erittely korttityypeittäin: kuluttajan debit, kuluttajan luotto, yritys, ETA:n ulkopuolinen.
- Laske kunkin ryhmän osuus myynnistä ja keskimääräinen kokonaisprosentti.
- Erota marginaali, joka on neuvoteltavissa, interchangesta ja korttiyhtiön maksuista.
- Lisää kiinteät maksut ja laske efektiivinen prosentti.
- Syötä luvut kuukausikulujen arvioon ja vertaa tarjouksiin.
Jos raportti ei erittele osia, pyydä välittäjältä kirjallisesti asetuksen mukaiset tiedot. Lisää kulurakenteesta oppaassa korttimaksujen kulut yritykselle.
Yhdistelmäkortit ja maksutilanteen valinta
Suomessa on yleisiä kortteja, joissa on sekä debit- että luotto-ominaisuus, ja kortteja, joissa on useamman maksutuotemerkin sovellus. Kun asiakas valitsee maksutilanteessa luotto-ominaisuuden, siirtohinta on luottokortin, enintään 0,3 %, ja debitillä enintään 0,2 %. Ero näyttää pieneltä, mutta 300 000 €:n vuosimyynnillä 0,1 prosenttiyksikön ero interchangessa on 300 €.
Korttimaksuasetus antaa maksunsaajalle mahdollisuuden asentaa päätteeseen automaattisen mekanismin, joka asettaa tietyn maksutuotemerkin tai sovelluksen etusijalle, mutta maksajan on voitava ohittaa valinta. Kysy maksunvälittäjältä, mitä vaihtoehtoja päätteesi tukee ja miten oletusvalinta on asetettu. Asiakkaan valintaa ei saa estää, eikä luotto-ominaisuuden käytöstä saa periä lisämaksua.
Usein kysyttyä
Koskevatko EU:n katot myös MobilePayta?
Katot koskevat korttipohjaisia maksutapahtumia. Kun MobilePay tai mobiililompakko veloittaa maksun kortilta, taustalla on korttimaksu, mutta palvelun kauppiaalta perimä hinta määräytyy palvelun omasta hinnastosta. Lue MobilePayn kulut yritykselle.
Voinko kieltäytyä yrityskorteista?
Asetuksen 10 artiklan mukaan kauppias voi päättää olla hyväksymättä kaikkia saman korttijärjestelmän kortteja, mutta sen on ilmoitettava rajoituksesta selkeästi samalla kun se ilmoittaa hyväksytyistä korteista. Harkitse silti, menetätkö myyntiä yritysasiakkailta.
Ovatko katot muuttuneet vuoden 2015 jälkeen?
Asetuksen 3 ja 4 artiklan prosenttikatot ovat edelleen 0,2 % ja 0,3 %. EU:ssa on valmisteltu maksupalvelusäännöstön uudistusta, joten tarkista ajantasainen tilanne EUR-Lexistä ja Finanssivalvonnasta.
Lähteet
- EUR-Lex – asetus (EU) 2015/751 korttipohjaisten maksutapahtumien siirtohinnoista
- Euroopan komissio, kilpailu – korttiyhtiöiden sitoumukset ja kilpailuasiat
- Finanssivalvonta – maksupalveluntarjoajien valvonta Suomessa
- Suomen Pankki – maksuliikenteen tilastot ja kehitys
